Njuolggadusat
1§
Searvvi namma lea Sámi Siida ja dan ruoktobáiki lea Ohcejoga gielda Lappi leanas.
2 §
Searvvi čoahkkin- ja beavdegirjegiella lea davvisámegiella.
3 §
Searvvi ulbmilin lea doarjut, nannet ja ealáskahttit davvisámegiela. Dan lassin ulbmilin lea dorvvastit sámiid vuoigatvuođaid doalahit, ollašuhttit ja ovddidit iežas kultuvrra sihke doarjut ja ovddidit sámi kultuvrralaš, sosiálalaš, vuoigatvuođalaš ja almmolaš ekonomalaš figgamušaid ja maiddái bargat ovttas riikka rájáid badjel.
4§
Searvi váldá vuostá skeŋkehusaid ja maiddái guskkolaš virgeoapmahačča lobi oažžuma maŋŋá lágida eahketdoaluid ja maiddái ordne gilvvuid, vuorbevuovdimiid ja čoaggimiid.
5§
Searvvis leat golmmalágan lahtut:
1) aitosaš lahttun sápmelaččat, geat dohkkehit searvvi dárkkuhusa.
2) doarjjamiellahtut, geat dohkkehit searvvi dárkkuhusa.
3) gudnelahttun sáhttá stivrra evttohusas searvvi čoahkkimis bovdet
olbmo, guhte lea dovdomassii ovddidan ja dorjon searvvi doaimma.
Aitosaš lahtuid ja guottiheaddji lahtuid dohkkeha searvvi stivra. Searvvi lahtuin dollojuvvo logahallan. Juksojuvvon lahttovuoigatvuođat seilot.
6§
Lahttu sáhttá earránit almmuhemiin das čálalaččat stivrii dahje ságajođiheaddjái dahje almmuhemiin earus searvvi čoahkkimis merkema várás beavdegirjái. Stivra sáhttá earuhit lahtu searvvis, juos lahttu lea guođđán máksinláhkai boahtán lahttomávssu mávssekeahttá dahje lea meannudemiin searvvis dahje dan olggobealde dovdomassii vahágahttán searvvi dahje ii šat deavdde searvvi njuolggadusain máinnašuvvon lahttovuođa eavttuid.
7§
Aitosaš ja guottiheaddji lahtuin berrojuvvon jahkásaš lahttomávssu sturrodagas
goappáge lahttojovkui mearrida jahkečoahkkin. Gudnelahtut eai mávsse lahttomávssu.
8§
Searvvi áššiid dikšu stivra, masa gullet jahkečoahkkimis válljejuvvon ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja golbma eará aitosaš lahtu ja maiddái vihtta várrelahtu. Jahkečoahkkin vállje maiddái ovtta ruhtadoallodárkkisteaddji ja sutnje várreolbmo. Stivrra doaibmaáigodat lea jahkečoahkkimiid gaskasaš áigodat.
Stivra vállje gaskavuođas dahje olggobealde čálli, ruhtadoalli ja eará dárbbašlaš doaibmaolbmuid.
Stivra čoahkkana ságajođiheaddji dahje go son lea eastašuvvan, várreságajođiheaddji bovdehusas, go sii gehččet dasa leat siva, dahje go uhcimustá bealli stivrra lahtuin dan gáibida.
Stivra lea mearridanválddálaš, go uhcimustá golbma lahtu, ságajođiheaddji dahje várreságajođiheaddji fárrui logadettiin leat mielde.
9§
Searvvi nama čállá stivrra ságajođiheaddji okto dahje várreságajođiheaddji ja čálli ovttas.
10 §
Searvvi ruhtadoalloáigodat lea kaleandarjahki.
Ruhtadoalloloahpaheami dárbbašlaš áššebáhpáriiguin ja stivrra jahkemuitalusa galgá addit ruhtadoallodárkkisteaddjái maŋimustá golbma vahku ovdal jahkečoahkkima. Ruhtadoallodárkkisteaddji galgá addit čálalaš cealkámuša stivrii maŋimustá guokte vahku ovdal jahkečoahkkima.
11 §
Searvvi jahkečoahkkin dollojuvvo jahkásaččat stivrra mearridan beaivve guovva-njukčamánus.
Badjelmearálaš čoahkkin dollojuvvo, go searvvi čoahkkin nu mearrida, dahje go stivra geahččá dan dárbbašlažžan dahje go uhcimustá logátoassi (1/10) searvvi jietnavuoigadahtton lahtuin dan stivrras almmuhuvvon dihto ášši várás čálalaččat gáibida. Badjelmearálaš čoahkkima galgá doallat golbmaloge beaivve (30 bv.) siste das, go gáibádus dan doallamis lea ovdanbukton stivrii.
Searvvi čoahkkimiin lea juohke aitosaš lahtus ja gudnelahtus okta jietna. Guottiheaddji lahtus lea čoahkkimis mieldeorrun- ja hállanvuoigatvuohta.
Searvvi čoahkkima mearrádussan boahtá dat oaivil, man lea guottihan badjel bealli addojuvvon jienain. Jienasteamit čovdojit ovttageardásaš jienaid eanetloguin. Jienaid manadettiin beallái, čoavdá čoahkkima ságajođiheaddji jietna, válggain goittotge vuorbi.
Stivra galgá bovdet searvvi čoahkkái uhcimustá čieža jándora ovdal čoahkkima lahtuide postejuvvon reivviin dahje aviisaalmmuhusain.
12 §
Searvvi jahkečoahkkimis gieđahallojit čuovvovaš áššit:
1) čoahkkima rahpan
2) válljejuvvojit čoahkkima ságajođiheaddji, čálli, guokte beavdegirjjidárkkisteaddji ja dárbbu mielde guokte jienaidrehkenasti
3) gávnnahuvvo čoahkkima lágalašvuohta ja mearridanváldi
4) dohkkehuvvo čoahkkima bargoortnet
5) ovdanbuktojit ruhtadoalloloahpaheapmi, jahkemuitalus ja ruhtadoallodárkkisteaddjiid cealkámuš
6) mearriduvvo ruhtadoalloloahpaheami nannemis ja vástufriijavuođa mieđiheamis stivrii
ja eará vástugeatnegasaide
7) nannejuvvojit doaibmaplána, boahto- ja golluárvvoštallan ja maiddái lahttomávssuid sturrodagat
8) válljejuvvojit stivrra ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji ja stivrra eará golbma lahtu ja vihtta várrelahtu
9) válljejuvvojit okta ruhtadoallodárkkisteaddji ja sutnje várreruhtadoallodárkkisteaddji
10) gieđahallojit čoahkkinbovdehusas máinnašuvvon eará áššit.
13§
Mearrádusa njuolggadusaid rievdadeamis ja searvvi burgimis galgá bargat searvvi čoahkkimis uhcimustá golmma njealjátoasi (3/4) eanetloguin addojuvvon jienain. Čoahkkinbovdehusas galgá máinnašit njuolggadusaid rievdadeamis dahje searvvi burgimis.
Jos searvi burgojuvvo, luohpaduvvojit searvvi várit geavaheami várás burgimis mearridan čoahkkima mearridan vugiin searvvi dárkkuhusa buorrin.
Ođasm. 6.9.2020
Sámi Siida rs 